maanantai 31. elokuuta 2015

Polkujuoksua!

Viime viikko meni taas ihan mukavissa merkeissä, vaikka yövuorot olikin. Sain mukavasti juostua ja juoksu tuntui tosi hyvälle. Kävin poluilla ja asvaltilla, ehken oon enemmän tykästynyt nyt tuohon polkujuoksuun, kun tuntuu enemmän vaikuttavan koko kroppaan ja aivan varmasti poluilta saa vauhtia sileälle. On se semmosta hyppimistä välillä, että varmasti jalan lihakset vahvistuu ja keskittyminen parantuu kun miettii, että mihin koloon sen kenkäsä laittaa.


Lauantaina oli sastamalan ellivuoressa pirunpolku juoksu jonne lähdimme kimppakyydillä jyväskylästä. Meitä oli neljä henkeä, kaksi suunnistajaa ja yksi muuten vaan polkujuoksija sekä minä aivan amatööri poluilla. Lähtö oli 6.45 jyväskylästä, että keretään vielä ilmottautumaan paikan päälle. Tampereelle käytiin kahvit juomassa matkalla ja perille ellivuoreen saavuttiin puolen kymmenen aikaan. Siellähän alkoikin jo hahmottua heti, että mihin sitä ollaan taas menossa. Oli laskettelurinnettä jossa näkyi nauhoitusta, että siellä kai sitä sitten pitäis juosta. Ilmottautuminen hoidettiin ja itse ilmottauduin 11km kilpasarjaan, kun retkisarjassa ei ollut ajanottoa. Vain yksi meistä ilmottautui 22km sarjaan. Hotelli ellivuoressa oli vaatteiden vaihto ja peseytymistilat. Käytiin kamppeiden vaihdossa ja otettiin pientä verryttelyhölkkää ettei aivan kylmiltään lähetä matkaan. Ite otin vielä banaanin ja vähän enne lähtöä nappasin yhden geelin ja yksi geeli mukaan. Porukkaa oli ihan mukavan oloisesti paikalla.


Klo 11 paukahti startti ja porukka lähti kirmaamaan ensimmäistä mäkeä ylös. Porukka jakaantui heti ensimmäisessä nousussa hyvin ja tilaa oli aika hyvin mennä omaa vauhtia. Jäin peesaamaan muutamaa alkuun jotka meni suht hyvälle tuntuvaa vauhtia, mutta vähän ajan päästä ohitin heidät ja kovensin hieman tahtia. Heti alkuunsa huomasin kyllä ettei omat salomonin fellraiserit oikein pidä kalliolla ja juurakossa ja eikä tuo oma tekniikka oo hallussa yhtään tuonne kivikkoon, mutta mennään sen minkä pääsee. Syke pukutteli melkein aina kelloa katsoessa siellä 170 korvilla, mutta siihen nähden meno tuntui hyvälle, liekö yövuoro vielä nostatti sykettä?? Matkalla oli monenlaista mäkeä ja tasaista, kivikkoa, juurakkoa, kalliota, hakkuuaukeaa, tietä yms. Välillä oli jopa pätkiä missä ei ollut edes polkua, ihan vaan kanervikossa mentiin.


Meno tuntui ihan mukavalta oikeastaan koko matkan ja lopussa piti vähän kävellä kun kaksi kertaa noustiin laskettelurinnettä ellivuoren päälle. Toisella kerralla sain itselle uuden maksimi sykkeen 189. Ei ole kyllä ikinä ennen noin korkealla ollut. Laskettelurinnettä mennessä alaspäin vähän itseä hirvitti kun oli pitkää heinikkoa ja vauhtia ihan kivasti, eikä yhtään nähnyt että mitä heinikossa oli, pieni monttu kun olisi ollut niin siinä olis varmaan nilkka mennyt, onneksi ei ollut. Toisen rinne nousun jälkeen oli enää pieni pätkä alamäkeä metsässä ja siitä vielä rutistus maaliin.


Itellä meni kaikkineen ihan kivasti koko matka. Muutaman kerran potkasin oikean pottuvarpaan kunnolla kiveen ja muutaman kerran meinas mennä nurin kun ei keskittynyt, että mihin sen kengän laittaa. Itselle oli hieman vaikeaa seurata puissa roikkuvia nauhoja ja samalla katsoa mihin jalan laittaa. Mutta tyytyväinen täytyy olla, kun oli ensimmäinen polkujuoksuni ja hyvin selvisin aivan ehjänä maaliin. Oma aika oli 1.14.xx ja sijoitus 13. Kyllä tähän semmonen kipinä iski, että pitää uusiks päästä testaamaan ja on tätä harjoiteltava sekä ehkä nastakengät laitettava hankintalistalle. Suosittelen kyllä muillekin polkujuoksun kokeilemista.


Viime viikko meni muutenkin ihan kivasti lenkkeilyjen suhteen. Juostua tuli 66.9km, joka on yöviikolle taas hyvä määrä. Jos sais tällä viikolla suunnilleen saman tai vaikka pikkusen lisää!

Ei kommentteja: